tiistai 17. tammikuuta 2017

Lux Helsinki, kaamoksen keskellä

In the darkest winter we have artificial lights that are art, punk anarchy and hope. Helsingissä. Almost like Lex Luthor, in anagrams.... Rakastan polaroideja, siinä on radikaali rajaus, laatikko ja paljon tabula rasaa ympärillä. Naisen eurolla ei osteta oikeita nykyajan filmi-polaroideja, filmi/paperi pär kuva on liian kallista, niin ne joutuu polaroimaan jälkikäteen. Kaikki on heikun keikun tai ainakin vinksin vonksin, vähän vinossa, kallellaan. Synkimpinä, pimeimpinä aikoina keinovalot ovat taidetta, punkin anarkiaa ja toivoa.... I love polaroids, but in Finland we don´t have equal pay, so as a women I can´t afford "real" polaroids. Not even children´s polaroids or art cameras. That´s sad. But poor people as artists are very intellectual to survive!
Lux Helsinki, kaamoksen keskellä
Teemu Lehmusruusu: Maa jalkojemme alla
oli oikein vaikuttava, runoja jäi kuuntelemaan, kuinka on aikaa, pysähtyä, ja muistaa kesä, lintukodon puhdas luonto, rauha, lämpimän ajan yksityiskohdat




Ritarihuone
Teemu Lehmusruusu: Maa jalkojemme alla
(Ritarikatu 1)
" Maa jalkojemme alla pohtii ihmisen suhdetta maaperään, jonka päällä arkinen todellisuutemme tapahtuu. Jos voisimme pikakelata aikaa ja geologisia aikakausia, huomaisimme, että mannerlaatat ja maanpinnan muodostumat ovat jatkuvassa, elävässä liikkeessä. Koli oli joskus Himalajan korkuinen. Voisiko ajan prosessien muistaminen olla tie kokonaisvaltaiseen empatiaan, jossa ihminen on vain osa kaikkeutta?

Teoksen osana kuullaan nykyrunoilija Pauliina Haasjoen tekstiä Planeetta-kokoelmasta.

Yhteistyössä: Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry " lainaus Lux Helsinki sivulta Teokset ja tekijät





#satuylavaara, #satuylavaaraPhotography, satuylavaara, satuylavaaraPhotography
Satu Ylavaara Photography
photographer Satu Ylavaara
valokuvaaja Satu Ylävaara
kuvat Satu Ylävaara

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.